Pohjois-Karjala on tunnettu erityisesti luonnostaan, mutta niin ikään alueella on rikkaita perinteitä ja yksi alueen helmistä on sen ihmiset.

Rikas historia

Alueen historia lännen ja idän porttina houkuttaa ihmisiä alueelle. Pohjois-Karjala ei ole karjalaisten ihmisten alkukoti, vaan ensimmäiset karjalaiset asettuivat Laatokan rannoille, mutta Pohjois-Karjala on ollut karjalaisten asuttama jo ainakin tuhat vuotta. Karjalaisten tehdessä kauppaa pitkälle länteen muuntui Pohjois-Karjalakin kahden maailman välimaastoksi ja sulatusuuniksi.

Tämä on vaikuttanut paljon Pohjois-Karjalan historiaan ja kulttuuriin, sillä perinteisesti se on ollut kahden valtakunnan ja kahden eri uskonnon välissä ja puristuksissa. Vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha johti siihen, että Ruotsin kuningaskunta luovutti Pohjois-Karjalan Novgorodin ruhtinaskunnalle.

Kun 1400-luvun lopussa Venäjä yhtenäistyi, tuli Pohjois-Karjalastakin osa Venäjää. Tämä puolestaan johti siihen, että ortodoksinen uskonto levisi Pohjois-Karjalaan ja esimerkiksi kuuluisa ainut Suomessa toimiva yhä toimiva luostari Valamo perustettiin Laatokan rannalle. Karjalan menettämisen myötä luostari jatkoi toimintaansa nykyisellä paikallaan Heinävedellä.

Ruotsin ja Venäjän hyökkäykset ja sodat olivat jatkuvasti läsnä Pähkinäsaaren rauhankin jälkeen ja 1570 Ruotsi julisti virallisen sodan, joka lopulta kesti 25 vuotta. Sotaa kutsutaan Pitkäksi vihaksi juuri sen pitkittyneen keston johdosta.

Ruotsi valloitti menetetyt Karjalan alueet takasin 1600 -luvun alussa ja Ruotsin vallan aikana Pohjois-Karjalaan levisi taas luterilainen usko. Pari sataa vuotta myöhemmin koko Suomi oli taas kerran Venäjän vallan alla ja tällöin, vuonna 1848, myös Joensuun kaupunki perustettiin. Tämä kahden maailman välissä eläminen on vaikuttanut kaikkeen ruuasta kulttuuriin ja kieleen.

Maittava ruoka

Pohjoiskarjalainen ruokaperinne on osa suurempaa itäsuomalaista ruokakulttuuria. Sen tunnetuimmat ruokalajit eivät ole rajoittuneet vain Itäsuomeen, vaan karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia pidetään suomalaisena perinneruokana läpi maan.

Ortodoksinen ruokailuperinne on vaikuttanut suurissa määrin Pohjois-Karjalan ruokailutottumuksiin. Esimerkiksi paastoperinne on vaikuttanut paljon Pohjois-Karjalan ruokailutottumuksiin; tästä esimerkkinä on muuhun Suomeen verrattuna runsas sienten ja kasvisten käyttäminen ruuassa. Nämä ainekset ovat keskeisiä ortodoksiselle paastoamiselle. Myös piirakka ja kukkoperinteen juuret voidaan nähdä alkaneen juuri ortodoksisista juurista, muun Suomen ruokahistorian ollessa kovinkin erilaista.

Siinä missä läntisessä Suomessa ruokailuun on vaikuttanut katolilaiset perinteet, kuten veriruokien ja makkaroiden valmistus, suuret leivontaerät ja lieden käyttö, on itäisessä Suomessa ollut suurempi vaikutus idän ruokatottumuksilla. Tosin myös uunin käyttö ja jokaviikkoinen leipominen kuuluvat idästä tulleisiin vaikutteisiin.

Lumoava luonto

Pohjois-Karjalan luonto on oleellinen osa suomalaista identiteettiä. Kolia pidetään Suomen kansallismaiseman peilinä ja tämän lisäksi alueelta löytyy niin kuusikkoa, kuivaa mäntymetsää kuin sekametsääkin. Alue on täynnä upeita, korkeita vaaroja ja aavoja järviä. Pohjois-Karjalan luonto on yksi sen tunnetuimmista symboleista ja se on houkuttanut vierailijoita jo vuosisatoja pitkienkin matkojen takaa.

• Koli

Kolin vaarat kuvaavat varmasti eräitä Suomen tunnetuimpia maisemia ja Kolin kansallispuisto houkuttelee matkailijoita ympäri maailmaa. Kolin alueella löytyy monta maailmanluokkaista vaellusreittiä, joiden varsille on rakennettu vaeltamista tukevaa infrastruktuuria kuten laavuja ja mökkejä. Koli on ollut kansallispuisto vuodesta 1991 lähtien ja se on kaunis paikka käydä mihin vuodenaikaan tahansa.

Vaikka alue on ehdottomasti vaeltajien suosiossa, niin ovat sen kauniit maisemat houkutelleet pitkään taiteilijoita. Kolin avarat ja kauniit maisemat, jotka avautuvat vaarojen huipuilta ovat antaneet sen vierailijoille aina rauhallisen tunteen ja sen vuoksi moni taiteilija on ammentanut inspiraationsa Kolista vaeltajien lisäksi. Esimerkiksi Eero Järnefelt on maalannut yli 50 taulua Kolin kansallismaisemista. Tämän lisäksi Kolin maisemat ovat innoittaneet Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon taiteidensa tekoon.

• Lieksa

Lieksa on toinen luontoalue, joka jaksaa houkuttaa vierailijoita vuodesta toiseen. Alue on tunnettu muun muassa suurpedoistaan ja alueelta löytyy niin karhuja, susia kuin ilveitäkin. Lieksan metsiin järjestetäänkin paljon matkoja, joilla ihmiset pääsevät näkemään näitä komeita luontokappaleita. Lieksan alueella on myös paljon suosittuja vaellusreittejä, kuten Brahean polku.

Monipuolinen kulttuuri

Pohjoiskarjalainen kulttuuri on ollut suuri vaikuttaja koko Suomen kokonaisvaltaisen kulttuurin luomiseen. Kalevalan runoja kerätessään Lönnrot tallensi pohjoiskarjalasta kirjoihin ja kansiin monia kalevalaisia kansanrunoja. Alueelta löytyi niin loitsurunoja kuin tarinankerrontaa laulujen ja juhlarunojen lisäksi.

Alue onkin nähtävästi ollut jo pitkään runoseppien ja kansanrunoilijoiden suosiossa, mikä osaltaan selittänee paikallisten puheliasta ulosantia yhä nykypäivänä. Pohjois-Karjala on vielä tänä päivänä tunnettu puheliaista karjalaisista tässä tuppisuiden maassa. Ilomantsi on koko Suomen runonlaulun pisimpiä perinteen säilyttäjiä ja sen takia sieltä löytyy kulttuuri kohteista kuten Runonlaulajan pirtti, joka löytyy Parppeinvaaralla.

Joensuun Kaupunginteatteri on myös tärkeä osa Pohjoiskarjalan kulttuuria. Joensuun teatterin näytelmiä esitetään lähes vuoden jokainen päivä ja vuodessa kävijöitä kertyy kymmeniätuhansia. Teatteri ei kuitenkaan toimi pelkästään Joensuun Kaupunginteatterin, eli Joensuun kaupungintalon, tiloissa, vaan se myös kiertää Pohjois-Karjalan aluetta.

Teatteriperinnettä vahvistavat yhden ammattilaisteatterin lisäksi noin 20 kesäteatteria, jotka esittävät monia erinomaisia esityksiä vuoden aikana. Tämän lisäksi kesäteattereiden miljöö on mitä kaunein ja se mahdollistaa myös alueen luonnosta nauttimisin. Pohjois-Karjalan pitkät esittävän taiteen perinteet siis ovat yhä vahvasti esillä aina runonlaulannasta teatterien lavoille. Alueelta on sen vuoksi noussut paljon muusikoita ja alueella toimii myös kuuluisia kanteleen rakentajia.