Joensuussa sijaitseva Ilosaari on monelle tuttu samannimisten kesäisten festareiden takia. Itse festarit järjestetään nykyisin kuitenkin Laulurinteen alueella, jossa on niille enemmin tilaa tapahtuman kasvettua alkuaikojen pienestä tapahtumasta yhdeksi Suomen suosituimmaksi kesätapahtumaksi.

Ilosaari

Ilosaari on Pielisjoen saari, jossa on laguuninmuotoinen kaunis uimaranta, jolla on rantaviivaa noin 50 neliömetriä ja hiekka-aluetta noin 350 neliömetriä. Ilosaareen johtaa itäsilta ja sen lähellä sijaitsee linja-autoasema ja rautatieasema. Ilosaaressa on ihastuttava luonto ja siellä voi törmätä lukuisiin kasvilajeihin kuten järviruokoon, viiltosaraan, kurjenjalkaan ja siniheinään sekä lumpeisiin.

Ilosaaren historia

Nykyisin Ilosaareen kuljetaan helposti pitkin itäsiltaa mutta ennen ylitys tapahtui veneen tai lossin avulla, ennen sotia nykyisen itäsillan kohdalle oli rakennettu lauttasilta mutta se tuhottiin sodan aikana, jotta venäläiset sotilaat eivät pääsisi sitä pitkin etenemään.

Nykyinen Ilosaari tunnettiin ennen Koskisaarena tai Lystsaarena. Ilosaarta alettiin kehittää heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen ja se kehittyikin nopeammin kuin moni muu alue. Sinne saatiin aikaiseksi hyvin hoidettu puistoalue ja se oli tunnettu vapaa-ajan viettopaikkana jo 1800-luvulla. Saareen avattiin huvimaja mutta jostain syystä kaupunkilaiset eivät ottaneet sitä omakseen ja se ränsistyi pian. Jonkin aikaa saari olikin ilman yhtään rakennusta.

1800-luvun lopussa alue alkoi kuitenkin taas elpyä ja Ilosaareen rakennettiin sauna, tanssilava sekä paviljonki, jossa oli ravintola. Kyseinen ravintola oli suosittu ja sitä laajennettiin ja peruskorjattiin vuosien varrella, remontin aikana siihen rakennettiin pieni teatteri ja kokoustilat. Vuonna 1907 Ilosaareen valmistui näköalatorni ja uimalaitos. Ilosaaresta oli tullut siis varsin merkittävä kokoontumispaikka viime vuosisadan alussa.

Nykypäivän Ilosaari

Laguuniuimarannan lisäksi Ilosaaressa on nykyisin puistoalue, esiintymislava, muistomerkkejä ja Karjalantalon Kerubi-klubi. Karjalantalon arkkitehtuurista vastaa Einari Teräsvirta. Se on rakennettu 50-luvulla ja vaikkei se muistutakaan perinteistä karjalaista rakennustyyliä on sen materiaaleissa hyödynnetty alueen kädentaitoja ja materiaaleja.

Rakennusmateriaalina on käytetty pohjoiskarjalaista puuta, edustalle on upotettu liuskekiveä ja räystäät ovat pitkänomaiset. Kerubin edustaa koristaa saaren ensimmäinen muistomerkki, joka on kunnianosoitus Miihkaili Arhippaiselle, joka lauloi tuhansia säkeitä Vienan Karjalaan saapuville keräilijöille. Vuonna 1964 julkistettu tukkilaisten muistomerkki Ruuhkanpurkajat on kunnianosoitus tukkimiehille, joilla oli tärkeä osa Joensuun kaupungin kehittymisessä. Kotitalouksien tarpeiden kasvaessa puutavaran kuljetus aloitettiin 1700-luvulla, alussa menetelmä oli hyvin alkeellinen ja siihen tarvittiin riuskoja työntekijöitä.

Karjalantalo remontoitiin vuonna 2006, kerubi-klubilla järjestetään edelleen konsertteja ja Ilosaaren ranta-alue kuuluu joensuulaisten suosimiin lomanviettokohteisiin kesäisinä päivinä.

Joensuun Popmuusikot ry

Joensuun popmuusikoilla on takanaan pitkä historia. Yhdistyksen perustama Joensuun Töminä vuokrasi Karjalantalon tilat ja vuonna 2011 tiloissa aloitti kulttuurikeskus, joka hoitaa popmuusikoiden ravintola- ja klubitoimintaa.

Popmuusikot ry. syntyi 70-luvun vaihteessa tarpeeseen, joka kumpusi nuoremman polven kyllästymisestä tasapaksuun musiikkitarjontaan. Pienellä paikkakunnalla, kuten Joensuussa, musiikkimaailma tuntui polkevan paikallaan, elettiin murrosaikaa jolloin tuttuihin purkkarytmeihin alkoi ilmestyä rockimpia ja kriittisempiä tyylilajeja. Näiden esillepääsy ei ollut helppoa joten nuoremmat muusikot ja musiikista innostuneet alkoivat kehitellä uudenlaista toimintaa.

Suurin piirtein 70-luvun taitteessa musiikkialalla oli toimintaa niukasti, kunnes vuonna 1971 perustettiin Joensuun Popmuusikot ry. Alullepanijoina oli parisenkymmentä innokasta musiikin ystävää, jotka laittoivat jo perustajakokouksessa pyörät pyörimään. Osalla oli jo hieman kokemusta järjestelytoiminnasta, sillä edellisenä vuotena oli järjestetty Medium bändin juhlakonsertti. Sen uskotaan olleen kaupungin ensimmäinen ulkoilmakonsertti.

Yhdistys järjesti heti samaisena syksynä Rockrieha-tapahtuman Ilosaaressa ja siellä soittivat sen aikaiset alueen tunnetuimmat bändit kuten Marne, Kolmas Maailma, Sensuuri ja Nälkävuosi. Toiminta oli melko alkeellista mutta innokasta, ensimmäiseen tapahtumaan yhtyeiden esiintymisjärjestys arvottiin ja paikalle saapui joitakin satoja kuuntelijoita. Lipputuloilla yhdistykselle päätettiin hankkia tarvikkeita kirjakaupasta kuten leimasin ja kirjekuoria.

Yhdistyksen alkuvuosia leimasivat keskinäiset riidat ja rahaongelmat. Yhdistys oli kaatumassa muutamia kertoja mutta jollain ihmeen voimalla se jaksoi jatkaa – todennäköisesti musiikin voimalla. Vasta kuudetta vuotta leimasi toiminnan tasaantuminen ja tuolloin ilosaarirock oli muuttunut jo jokavuotiseksi tapahtumaksi ja yhdistys alkoi saada ansaitsemaansa arvostusta piireissä. Vuodesta 1977 yhdistyksen toiminta vilkastui ja tulevat vuodet olivatkin musiikkirintamalla ja Joensuussa nousujohteisia.

Nyt jo aikuisen ikään tullut yhdistys on vuosien varrella kokenut monia mahalaskuja, mutta se on toiminut tärkeänä tekijänä kaupungin musiikkielämän ja erityisesti Ilosaarirockin järjestämisen saralla.

Ilosaarirock

Joensuun popmuusikot perustettiin alun perin avuksi yhtyeille. Sen tuli tukea niiden pääsemistä esille ja auttaa niiden keskinäisten suhteiden järjestelyissä. Yhdistyksen näkyvin tuotos on ehdottomasti Ilosaarirock, joka kuuluu Suomen vanhimpien rocktapahtumien joukkoon. Se ei tavoittele taloudellisia tuottoja, vaan tarkoitus on jatkaa popmuusikoiden perinnettä eli tukea alueen musiikkitoimintaa.

Ilosaarirockista saadut tuotot siirretään yleensä seuraavan vuoden tapahtuman järjestelykuluihin ja osa tuloista käytetään paikallisten nousevien bändien tukemiseen. Vuodesta 1991 alkaen tapahtuma on järjestetty Laulurinteessä ja vuonna 2012 festarialuetta laajennettiin, se olikin ensimmäinen kerta vuoden 1998 jälkeen kun tapahtuma ei ollut loppuunmyyty.